Exit-pupilli

Exit-pupillin koko voidaan laskea monella eri tavalla:

$$ \small \begin{align} d &= \text{Exit-pupilli (mm)} \newline D &= \text{Aukko (mm)} \newline P &= \text{Suurennoskerroin} \newline \end{align} $$ $$ \large d=\frac DP $$

$$ \small \begin{align} d&= \text{exit-pupilli (mm)} \newline D&= \text{Aukko (mm)} \newline f&= \text{Okulaarin polttoväli (mm)} \newline F&= \text{Kaukoputken polttoväli (mm)} \newline \end{align} $$

$$ \large d=\frac {D\cdot f}{F} $$

$$ \small \begin{align} d&= \text{Exit-pupilli (mm)} \newline f&= \text{Okulaarin polttoväli (mm)} \newline R&= \text{Aukkosuhde (esim f/5)} \newline \end{align} $$

$$ \large d=\frac {f}{R} $$

Liian suuri suurennos liian pienellä putkella johtaa hyvin pieneen exit-pupilliin (<1.0 mm). Tällöin pienetkin optiset ongelmat, kuten roskat tai jopa silmässä kelluvat pienet rihmat alkavat näkyä häiritsevästi kirkkaiden kohteiden edessä.

Myös silmän kohdistaminen on aloittelijalle tällöin vaikeata, koska kuva joko näkyy tai ei ollenkaan, sen mukaan osuuko silmän pupilli kohteeseen vai ei. Jos kohde on kirkas, silmän pupilli lisäksi supistuu, vähentäen virhemarginaalia edelleen.

$$ \large 0.8\ mm=\frac {80\ mm} {100x} = \frac {80\ mm \cdot 5\ mm} {500\ mm} $$

Jos käytetään liian pientä suurennosta isolla putkella, tullaan tilanteeseen jossa osa valosta menee väistämättä silmän ohi, koska exit-pupilli on suurempi kuin nuoren ihmisen maksimi pupillikoko ~7 mm. Aikuisilla silmän sopeutuvuus heikkenee, eikä pupilli aukea yhtä isoksi kuin nuorena. Tällöin ei saada täyttä hyötyä suuresta valovoimasta, vaan kuva olisi sama myös pienemmällä putkella.

$$ \large 9.5\ mm=\frac {200\ mm} {21x} = \frac {200\ mm \ \cdot 32\ mm}{675\ mm} $$

Periaatteessa iso exit-pupilli on helpompi käyttää, koska alue jolla näkee jotain on isompi ja jos silmä ajautuu alueen reunalle, kuva himmenee progressiivisesti, eikä häviä.

Toisaalta isot kaukoputket ovat yleensä Newton tai Cassegrain tyyppisiä, eli niissä on apupeili. Tämä apupeilin varjo on osa myös exit-pupillia. Jos siis exit pupilli käy liian suureksi, kuva alkaa hävitä myös silmän ollessa keskellä, näkyen vain reuna-alueella. Tämä tekee katsomisen taas vaikeaksi.

Lisäksi, riippuen okulaarin rakenteesta, tämä saattaa johtaa myös ns. kidney beaning, ilmiöön, jossa kuvaan ilmestyy munuaispavun muotoinen musta läiskä, riippuen silmän sijainnista. Tämä on erittäin häiritsevä ilmiö ja koska musta läiskä on täysin läpinäkymätön, ei vain varjo, se peittää osan kuvakentästä kokonaan.